MITÄ JOS SUOMI EROAISI EU:STA?

TEKSTI EMMA HINKULA          KUVA SNAPSTOCK

Suomi on ollut EU:n jäsenenä jo yli 10 vuotta. Jäsenyyden myötä tapahtui paljon muutoksia, valuutan vaihtuminen euroon on varmasti suurin näistä. Nyt kun Suomi on takellellut muutamia vuosia talousvaikeuksien kanssa, on niihin ratkaisu joiltain taholta ollut se, että Suomen tulisi erota Euroopan unionista.

Suomen eroaminen EU:sta ei kuitenkaan automaattisesti toisi helpotusta työllisyystilanteeseen tai talousvaikeuksiin, vaan päinvastoin, se voisi jopa pahentaa niitä. Yliopistotutkija Timo Miettisen mielestä EU:sta eroamisen hyötyjen ja haittojen suhde riippuisi täysin siitä, mitä erolla tavoiteltaisiin.

eu

– Perusteita EU:sta eroamiseen voisi olla esimerkiksi, että me voisimme harjoittaa itsenäisempää talous- ja rahapolitiikkaa. Suomi voisi myös kontrolloida enemmän työvoiman liikkuvuutta. Maamme voisi myös kontrolloida jälleen omia rajojaan ja päättää omista kauppasopimuksistaan muiden maiden kanssa.

Suomen itsemääräämisoikeuden lisääntyminen olisi tietenkin hyvä asia, mutta kauppasuhteiden solmiminen EU:sta eron myötä voisi hankaloitua merkittävästi. Miettisen mukaan valtiot eivät enää useinkaan tee kahdenvälisiä kauppasopimuksia vaan EU pyrkii neuvottelemaan esimerkiksi niin, että sopimukseen tulevat mukaan kaikki Etelä-Amerikan maat kokonaisuudessaan. Blokkien ulkopuolella pienten valtioiden mahdollisuus vaikuttaa kauppasopimusten sisältöön on melko huono.

– Suomen talous perustuu pitkälti vientiin ja EU on keskeisin vientialueemme. Suomi vie paljon tavaraa ja palveluja muihin maihin, ja jos uusi kauppasopimus ei mahdollistaisi samanlaista vapaakauppaa kuin Euroopan unioni, niin shokki Suomen taloudelle olisi tosi kova.

EU:sta eron myötä Suomen päätäntävalta siis kasvaisi, mutta jäsenyys voi olla kuitenkin Suomelle monessa tapauksessa parempi strategia saada omia näkemyksiä läpi. Poliittinen liikkumatila ei välttämättä loppujen lopuksi edes kasvaisi vaan neuvottelu-asema voisi huonontua.

SÄÄSTÖT MELKO HUOMAAMATTOMIA

Ero EU:sta tarkoittaisi myös sitä, että Suomen tulisi lähteä eurosta. Miettisen mukaan rahan suhteen luultavasti kävisi niin, että epävarmuuden lisääntyessä uuden valuutan arvo alentuisi jonkun verran suhteessa euroon. Esimerkiksi Ison-Britannian punnan kurssi on laskenut sen jälkeen, kun kansalaiset äänestivät EU:sta eroamisen puolesta.

Usein puhutaan siitä, miten paljon säästöä tulisi jo siitä, kun Suomen ei tarvitsisi maksaa EU:n jäsenmaksuja. Todellisuudessa niistä tulevat säästöt eivät olisi merkittäviä.

– Jäsenmaksun suuruus on noin prosentti suomen bruttokansantuotteesta, eli se ei taatusti korvaisi sitä tappiota, joka tulisi Suomelle todennäköisistä kaupanmenetyksistä. Lyhyellä tähtäimellä siinä säästyisi jokunen sata miljoonaa euroa, mutta se tappio olisi näiden kauppasuhteiden menetyksen kautta varmasti suurempi.

Jäsenmaksun suuruus on noin prosentti suomen bruttokansantuotteesta, eli se ei taatusti korvaisi sitä tappiota, joka tulisi Suomelle todennäköisistä kaupanmenetyksistä.

Myös se, että Suomen ei tarvitsisi enää olla kriisimaiden tukipaketeissa mukana, on usein mielletty suureksi säästöksi eroamisen jälkeen. Tällä hetkellä näitä lainoja kuitenkin pyritään järjestämään niin, ettei yksittäiset maat anna rahaa, vaan maat takaavat rahoituslaitosten antamia lainoja kriisimaille.

-Eurokriisin alussa Suomi sitoutui kahdenvälisiin lainoihin. Nyt kriisitoimet on pyritty keskittämään Euroopan vakausmekanismiin Se kerää markkinoilta rahaa, joilla voidaan auttaa kriisimaita. Suomi on sitoutunut vakausmekanismin kautta takaamaan tietyn osan näistä lainoista, mutta näillä näkymin vakausmekanismiin ei makseta enempää rahaa. Että senkään suhteen ei suuria säästöjä Suomen julkiseen talouteen tulisi.

SUOMI SAISI MÄÄRÄYSVALLAN

Eron myötä Suomelle tulisi mahdolliseksi rajoittaa tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaata liikkuvuutta Mutta koska Suomen talous on niin riippuvainen viennistä Euroopan unionin maihin, olisi vientiteollisuus häviäjänä, jos Suomi ei olisi osana yhteismarkkinoita.

-Konkreettisesti se tarkoittaisi sitä, että Suomen ja EU:n välille tulisi jälleen tullimenettely. Vaikka tullimaksut olisivat suhteellisen alhaisia, niin kun tavara pysähtyy tulliin, muodostaa se merkittäviä lisäkustannuksia näille tavaran myyjille. Nyt kun tavallinen kuluttaja tilaa jotain, vaikka saksalaisesta verkkokaupasta tulee tavara perille muutamassa päivässä. Jatkossa siitä tulisi huomattava lisäkustannus, jos tavaraa joutuisi odottamaan vaikka kaksi viikkoa.

Nyt kun tavallinen kuluttaja tilaa jotain, vaikka saksalaisesta verkkokaupasta tulee tavara perille muutamassa päivässä. Jatkossa siitä tulisi huomattava lisäkustannus, jos tavaraa joutuisi odottamaan vaikka kaksi viikkoa.

Jos Suomi saisi takaisin määräysvallan esimerkiksi omasta talous- ja rahapolitiikastaan antaisi se Suomelle enemmän liikkumatilaa.

-Joustavan valuuttakurssin olosuhteissa meillä  olisi mahdollisuus reagoida paremmin ulkoisiin shokkeihin, ja voisimme voisimme harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa. Kun me olemme osa EU:ta, olemme sitoutuneet tietynlaiseen talouspolitiikkaan. Olemme esimerkiksi sitoutuneet siihen, että meidän julkisen talouden alijäämä, eli se mitä me kulutamme suhteessa siihen mitä me tienaamme, ei kasvaisi liian suureksi.Säännöistä irtaantuminen toisi toki liikkumavaraa julkiseen talouteen, mutta ei ole selvää, että harjoitettu talouspolitiikka silti muuttuisi.

TURVALLISUUSPOLITIIKKA

Miettisen mukaan EU:ssa puolustuspolitiikka on aina ollut toissijainen asia koska suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, joten heidän turvatakuunsa tulevat sitä kautta. Euroopan unionissakin on turvatakuut, mutta ne ovat huomattavasti epämääräisemmät, eikä niitä ole varsinaisesti koskaan testattu. EU:lla ei ole myöskään samassa määrin omia toimintakykyisiä joukkoja.

Siihen saattaisi kuitenkin liittyä jonkinnäköisiä riskejä, jos Suomella ei olisi EU:n luomaa suojaa takanaan. Muilla mailla ei välttämättä olisi kovinkaan suurta intressiä tulla suojelemaan Suomea, jos tänne joku päättäisi hyökätä.

-Puolustuspoliittisesti muutos ei siis välttämättä olisi kovinkaan suuri, vaan se olisi lähinnä strategiaan ja identifikaatioon liittyvä valinta, että mihin porukkaan me halutaan kuulua. Suomen puolustus nojaa kuitenkin meidän omiin puolustusvoimiin.

Siihen saattaisi kuitenkin liittyä jonkinnäköisiä riskejä, jos Suomella ei olisi EU:n luomaa suojaa takanaan. Muilla mailla ei välttämättä olisi kovinkaan suurta intressiä tulla suojelemaan Suomea, jos tänne joku päättäisi hyökätä.

-Kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä perustuu sille, että meillä on olemassa jonkinlaisia pelotteita, jos joku uhkaa muuttua liian aggressiiviseksi.

MITÄ ERO VAATISI?

Miten todennäköistä se sitten olisi, että Suomi eroaisi Euroopan unionista? Ja mitä se ylipäätään vaatisi?

-Poliittisesti se vaatisi sitä, että asiasta tulisi kansanäänestys jossa suurin osa päättäisi irrottautua EU:sta. En pidä sitä tällä hetkellä kovinkaan merkittävänä kehityskulkuna. Tällä hetkellä Suomessa kannatus on melko vahvaa. Jotain todella merkittävää pitäisi tapahtua sisäpoliittisesti, että Suomi irrottautuisi EU:sta.

Miettisen mukaan todennäköisempää on sellainen kehitys, että EU:n yhteistyö alkaa murenemaan joltain keskeisiltä osin niin, että unioni itse ajautuu sellaiseen tilaan, jonka seurauksena sen painoarvo vähentyy. Tällainen tilanne oli esimerkiksi eurokriisin alkuaikoina, jolloin riski euroalueen hajoamisesta oli merkittävä.

Yhtäkkisellä euro-alueen hajoamisella voisi olla pahojakin vaikutuksia, mutta hallitusti eurosta luopumisella voisi Miettisen mukaan olla esimerkiksi kriisimaille paljon hyötyä, kun ne saisivat enemmän taloudellista liikkumavaraa.

– Etelä-Euroopan maiden valtiolainojen korkotaso kasvoi yhtäkkiä tosi suureksi. Silloin oli tosi lähellä, että kyseisten maiden olisi pitänyt siirtyä omaan valuuttaan, jotta valtio olisi ylipäänsä voinut jatkaa toimintaansa. Tällainen euroalueen kriisin pitkittyminen voisi olla sellainen asia mikä aiheuttaisi euroalueen hajoamisen.

Yhtäkkisellä euro-alueen hajoamisella voisi olla pahojakin vaikutuksia, mutta hallitusti eurosta luopumisella voisi Miettisen mukaan olla esimerkiksi kriisimaille paljon hyötyä, kun ne saisivat enemmän taloudellista liikkumavaraa. Siihen liittyy kuitenkin myös riskejä, koska euro on tuonut kriisimaille myös paljon vakautta.

-Pienet valuutta-alueet ovat alttiimpia erilaisille valuuttakurssin manipulaatiolle. Taloudelle on haitallista, jos valuutan arvo heilahtelee koko ajan. Esimerkiksi sijoittajat ryhtyvät paljon varovaisemmiksi. Kun on iso valuutta-alue jonka heilahtelut ovat huomattavasti pienempiä kuin yksittäisten maiden tapauksissa, niin se luo kuitenkin sitä turvaa, uskottavuutta ja ennustettavuutta sille talousalueelle.

ERON SYITÄ MIETITTÄVÄ TARKKAAN

Ero Euroopan unionista toisi taatusti paljon niin hyviä, kuin huonojakin muutoksia suomalaisille. Miettinen haluaakin painottaa sitä, että ihmisten tulisi miettiä tarkkaan sitä syytä, jonka vuoksi he haluavat Suomen irti EU:sta.

Miettinen sanoo, että monesti ihmiset ajattelevat, että valta on Brysselissä ja erolla EU:sta me voimme tuoda sen vallan takaisin Suomeen.

-Mikä on nimenomaan se poliittinen suvereniteetin muoto, jonka EU:sta eroavat haluavat palauttaa ja voiko niitä tavoitteita ajaa EU:n sisällä? Jos esimerkiksi ihminen suhtautuu kriittisesti maahanmuuttoon, niin EU:n sisälläkin voi vastustaa yhteistä taakan jakoa pakolaisten suhteen, niin kuin Suomi on tehnytkin. Että ei me olla siinä suhteessa olla oltu kovin Eurooppa myönteisiä.

Miettinen sanoo, että monesti ihmiset ajattelevat, että valta on Brysselissä ja erolla EU:sta me voimme tuoda sen vallan takaisin Suomeen.

-Globalisaation aikakaudella eri valtiot ovat vahvasti yhteyksissä toisiinsa. Ja kun Suomi on osana EU:ta niin monessa tapauksessa se tuo enemmän vaikutusmahdollisuuksia siihen, mihin suuntaan maailmaa ylipäätään viedään. Ajatus siitä, valta palaisi Suomeen EU-eron myötä, on mielestäni ongelmallinen.

Yksi vastaus artikkeliiin “MITÄ JOS SUOMI EROAISI EU:STA?

  1. Itseasiassa EU:sta ero toisi helpotusta Suomen nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen sekä työttömyyteen. Jos otamme esimerkin: Suomessa vuoden aikana kerätyt tullimaksut nousevat jopa 10:een miljardiin. Kok. summa siirtyy EU:n kautta takaisin Suomeen josta valtio saa vaivaiset 3 miljardia.
    Liian tiukka EU:n määräämä talouspolitiikka rajoittaa huomattavasti Suomen nykyistä taloudellista tilannetta. Valtion taloudellisen elpymisen jälkeen mahdollisuudet mm. itsenäiseen yrittämiseen onnistuu helpommin ja työttömyys saataisiin kuriin. EU:sta ero olisi Suomen talouden kannalta hyvä vaihtoehto. Vienti EU maihin tietenkin heikkenisi, mutta mahdollisuudet omaan talouspoltiikkaan saattaisi näyttää Suomelle uuden taloudellisti hyvän suunnan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s